3A-sanonnat

(eli ”Eiks sul oo mitään muuta tekemistä?”)

”Ois mulla lisääkin niitä juttuja, mutta Kuha innostuis niistä liikaa.” –Uuge

Projekti aloitettu: toukokuussa 1995 (ks. ensimmäinen versio 8.5.1995)
Pääasiallinen perpetraattori, primus motor, ensimmäinen liikuttaja: Kuha
Korjauksia ja lisäyksiä tarjosivat: Laitinen, Julle, Janne & Pude
Erityisesti kunnostautui: Myllynen, joka kirjoitti osan selityksistä

Tämän luettelon ulkopuolelle on jätetty ne jutut, jotka löytyvät The Very Best of Aamukanmasta, The Very Worst (and the Making of) Aamukanmasta tai videoesitelmien lopputeksteistä.

Osassa sanontoja ei ole mitään selitystä, koska ne ovat aika itsestäänselviä, kuten mm. ”toi äijä on kovas” ja ”kannattiks tot nyt ees kysyy”. Selvennykseksi esimerkkikeskustelu:

– Hei, mitä tarkoittaa ”kannattiks tot nyt ees kysyy”?
– Kannattiks tot nyt ees kysyy?

Tämän sivun sisältö

Yleiskäyttöisiä sanontoja keskustelussa käytettäväksi

No var-maan! / Var! / No var hei! / No var! / Var hei!: Ensimmäinen ja tunnetuin 1A/2A/3A-juttu. Esimerkki:
– Teitkö matikan läksyt?
– No var tein!
Ehkä omast mielest. / Omast mielest ehkä. / Omast mielest.: Esimerkki:
– Tajusitko sen laskun?
– Joo, tajusin.
– Omast mielest...
Siis hei.: Käytettiin yleensä yhdessä seuraavan sanonnan kanssa.
No huvittaahan se.: Puden vakiolausahdus, tarttui muihinkin.
Vaikkei ees oo. / Vaikkei ees. / Vaikkei.
Kannattiks tot nyt ees kysyy? / Kannattiks tot nyt ees?

Absurdeja sanontoja

Emmiä emmiä.: ”En minä.” (Merkityksessä ”ei huvita”.)
Tekee tiukkaa. / Nyt tekee tiukkaa.: Käytettiin tiukan paikan tullen.
Tee työtäs.: Antsan juttuja.
Schnell, schnell!: Antsan juttuja.
isse / kasso isse: Esimerkki: ”Kasso isse Jasso-kissa.” (Viivistä ja Wagnerista paremmin tunnetun Jussi ”Juba” Tuomolan ”Jasso-kissa” oli lukioaikoina Hesarin sarjakuvasivujen kotimaisena sarjakuvana.)
hinitti / mulukku / runukkari / helevetti / kynyppi: ... tai Aamukanapa.
Älä runukkaa. / Älä ränäppää.
Vittu.

Tilannekohtaisempia sanontoja

Tulee. Tulee. Tulee. Näkee. Tulee. Näkee. Näkee. Tulee.: Varoitus opettajan lähestymisestä pahuutta tekevälle (esim. kokeissa lunttaavalle – yleensä Uugen sanomana).
Eiks sul oo mitään muuta tekemistä?: Samaa voisi kysyä nyt.
Äijä ei aavista pahuutta. / Ei aavista pahuutta.: Tätä sanontaa käytettiin, jos jotain äijää odotti pahuus eikä kyseinen äijä osannut aavistaa sitä.
Äijä tekee.: ”Äijä ottaa”, ”äijä nysvää”, ”äijä haahuilee” jne.
Miä ehkä teen. / Miä muuten teen.: ”Miä ehkä lähen” jne.
Tee vaan.: ”Ota vaan”, ”mee vaan” jne.
Älä homoile. – Hei, en miä homoile.: Homoiluksi laskettiin esim. ohjelmoitavalla laskimella leikkiminen tai muu vastaava kikkailu.
Älä elättele.: Käytettiin, jos joku elätteli turhia toiveita. Esimerkki:
– Meikä saa muuten kympin Piken matikan kokeista.
– Älä elättele.
Niin hyvä et on jo huono.: Tai ”niin kylmä et on jo kuuma”.
Ei yllä jalat pohjaan. / Ei jalat yllä. / syvä vesi: Jos homma kusee, joutuu syvään veteen, jolloin jalat eivät luonnollisestikaan yllä pohjaan.
Kusit siä? / Jurrit siä?: Ärsyttävä kommentti ”hei, siä kusit” -jutun hengessä (ks. myös hakusana ”hei, siä kusit” Uugen sekalaisia väläytyksiä -otsikon alta).
Pahuutta.: Antsan mielestä kaikki oli pahuutta tai koiruutta (ks. myös hakusana ”koiruus” Elämään jääneitä opettajien neronleimauksia -otsikon alta).
Kevyttä.: Helppoa; esim. kommenttina matematiikan tehtävään:
– ”Osoita, että kolmion sivujen korkeusjanat tai niiden jatkeet leikkaavat samassa pisteessä.”
– Kevyttä.
täyttä: Esimerkki: ”Ihan täyttä.”

Uudissanoja

himosatsata: Kova panostus kouluun. Esimerkki: ”Äijä himosatsaa matikan kokeisiin.”
homosatsata: Sama kuin himosatsaus, mutta ruotsin kokeisiin.
nore: Eteenpäin viety väännös sanasta ”nortsi” eli normaali. Ilmeisesti nurmikko eli nurtsi on siis ”nure”.
yrrätä / yrräys: Yrittää / yritys / yrittäminen. Esimerkki: ”Älä yrrää.”
bumtsibum / diipadaapa / tilu-lilu: Saulin ja Tuomaksen musiikkiterminologiaa (näistä kolmesta ”bumtsibum” on ollut saatavilla myös television viihdeohjelmana, juontajana Marco Bjurström).

Lyhenteitä

YK:ssa: Ylikunnossa.
VP:llä: Väkipakolla.
MP:ssä: Muna perseessä – VP:n vastakohta. Esimerkki: ”Äijä tekee läksyjä ihan MP:ssä.” (Jostain syystä kukaan ei koskaan sanonut kenellekään ”äijä homoilee ihan MP:ssä”.)

Loputtomiin hoettuja yleisiä (ei 1A/2A/3A:lla syntyneitä) sanoja ja sanontoja

Alla olevien hokemien lisäksi mukaan on luettava kaikki jutut, mitä Kummelissa koskaan oli, kuten ”Urpo laskit väärin, joulu meni jo”.

tuplata / tuplaus: Tuplauksen käsite on tietysti alun perin lähtöisin RAY:n peliautomaateista.
kräsh / kossh: Jos jonkun tunnilla vastanneen tuplaus kusi, niin luokasta kuului poikkeuksetta ”kräsh” tai ”kossh” (peliautomaattien äänitehosteiden mukaan).
kikkailla
homonaa
nysvätä
mennä kiville
pelkkää plussaa
Yllättävää kyllä. / Yllättä-en!

Napajaminen

Kummelissahan nalli napsahti ja Juhaa sattui leukaan, mutta 3A kehitti tästäkin omat väännöksensä – ja vei ne ennennäkemättömiin sfääreihin...

Nyt napajaa.: ”Nalli napsahtaa” 3A-versiona.
napajata / napaji / on napajannut: Napajaa-sanan taivutusmuotoja, joita Jasu ja Uuge miettivät kerran kokonaisen fysiikan kaksoistunnin. (Jasu ja Uuge olivat siis 3A:n napajannut.)
Nyt napsu. / Napsuks sul? / Napajiks?: Enenevässä määrin kryptisiä väännöksiä napajamisesta.
Kato kato ettei napaja! / Kato kato ettei! / Kato kato ettei ettei! / Varo nyt ettei napaja!: Sanojen toistosta ks. hakusana ”Paljo siä hyppäät hyppäät” Uugen sekalaisia väläytyksiä -otsikon alta.

Käsi ja kuseminen

Käsi-hokema lienee alun alkaen peräisin armeijaslangista, mutta 3A vei senkin aivan uusiin ulottuvuuksiin. Sama pätee ”keikan kusemiseen”.

Kuis käsi käyb?: ”Mitä kuuluu” viroksi. (Oikea kirjoitusasu on ”Kuis käsi käib?”)
Kättä. / Kättä ja lujaa.: Yleinen kommentti kun joku oli kätellyt. Esim. Myllysen kommentti kun Ratzenberger ajoi F1-kisoissa seinää päin ja kuoli: ”Otti kättä ja lujaa.”
Käsitti keikan.: ”Kätteleminen” on yleinen juttu, mutta vain 3A saattoi keksiä ”käsittämisen”.
Keikka kusi.: Jos keikka kusi, eihän siinä muuta voi sanoa kuin että ”keikka kusi”.
big time / big time -kusi: Uugen ja Kilun lempijuttu. Huumoria irtosi tietysti myös siitä, että yhden Peter Gabrielin biisin nimi on ”Big Time”.

”Toi äijä on.”

Jos joku oli pahassa tai muuten vain turha, voitiin käyttää seuraavia hokemia:

Kunnos. / Kovas kunnos.
Pahas. / Toi äijä on pahas.
Kovas. / Toi äijä on kovas.
Jurris. / Toi äijä on jurris.
Sekasin. / Toi äijä on sekasin.
Toi äijä on turha. / Toi äijä on.
Toi on jo turhaa. / Toi on jo.
Onks toi siis turhaa? / Onks toi hei turhaa? / Onks toi hei?
No onhan se...: Esimerkki: ”No onhan se pahas.”

Keskisormen näyttäminen

Tämä oli erityisesti Antsan ja Uugen mieliharrastus matematiikan ja englannin tunneilla.

Ideana oli näyttää kaverille keskisormea mahdollisimman huomaamattomasti – niin että Pike tai Ägä ei nähnyt (ensimmäinen kuva alla). Keskaria sai tilaisuuden tullen näyttää oikein kunnolla, jolloin käytettiin molempien käsien keskisormia (toinen kuva). Kuten kuvista näkyy, sormet toimivat ”tähtäimenä”, joten toinen silmä tuli tietysti pitää tähdätessä kiinni. Lisäksi oli mahdollista ”suojata” kasvojaan, jos toinen tähtäsi keskisormella (kolmas kuva).

(Kuva: Kuha on kovas.)
Keskarin näyttäminen hillityn elegantisti.

(Kuva: Kuha on pahas.)
Keskarin näyttäminen brutaalin groteskisti.

(Kuva: Voi vittu, toi Kuha on SE-KA-SIN.)
Suojaaminen.

”Lempi”nimiä

Kuha: Juha Terho. Tämä nimitys on peräisin lukion I luokan neljänneltä ruotsin tunnilta (maanantaina 24. elokuuta 1992). Tunnin alussa Lissu teki istumajärjestystä ja kysyi ”Kukas istuu sitten siinä Antin vieressä?” Legendaarinen vastaukseni kuului tietysti seuraavasti: ”Juha. Ei mikään Juho tai Kuha, vaan Juha.” Kukaan opettaja ei ollut ensimmäisten päivien aikana muistanut, että nimeni oli Juha, mikä oli hieman ärsyttänyt minua. Ajattelin siis vähän tylyttää Lissua ”pienellä” näsäviisastelulla aiheeseen liittyen. Pilkka tietysti sattui Juhan omaan leukaan, kuten kaikki tietävät. Taisin ilmeisesti tehdä pienehkön arviointivirheen. Muistan, että tarkoitukseni ei niinkään ollut olla erityisen hauska vaan ainoastaan mahdollisimman näsäviisas opettajaa kohtaan, minkä toivoin herättävän positiivista huomiota. Sitähän näsäviisasteluni olisi toki herättänytkin, jos muilla vain olisi ollut samanlainen huumorintaju kuin minulla. Niin tai näin, ”Kuha” lienee legendaarisin 3A-läppä, jos sen vain voi läpäksi laskea. Otan tästä kunnian.
Mooses / Möyhö / jätkäpoika: Tommi. Tämän nimityksen alkuperästä on kaksi versiota. Ensimmäisen version mukaan nimi tuli siitä, kun Mooses sanoi ”No voi vitun Mooses!” lukion ekalla luokalla aina, jos joku ei tiennyt vastausta tai sanoi jotain tyhmää. Toisen version mukaan taas Tommi oli kerran uskonnon tunnilla äärettömän keskittyneenä omiin juttuihinsa lausahtanut hiljaisena hetkenä kaikkien kuullen ”Voi Mooses”. – ”Möyhö” taas tuli siitä, kun Mooses käytti ainakin huhujen mukaan kerran tai kaksi möyhöä ja siinähän oli sitten Möyhö-Mooses valmiina.
Antsa / Ana / Günther / Kyntsä / Adolf / Mussolini: Antti. Kyntsä tuli jatkuvasta keikalla käymisestä välituntisin, Adolf ja Mussolini taas Adolf/Mussolini-tyyppisistä kommenteista, joita Antsalta taisi joskus lipsahtaa.
Reiska: Immonen. Tämän nimen alkuperästä on kaksi selitystä. Yhden version mukaan juttu tuli siitä, kun Immonen kutsui aikoinaan kaikkia muita Reiskaksi (se on itse, joka toista haukkuu!), toisen mukaan taas siitä, kun Immonen kanteli coolina miehenä jatkuvasti Ray-Baneja vyöllään.
Suoli Puikkonen, Pauli Saukkonen: Sauli Paukkonen. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen johtaja oli muuten aikoinaan professori Pauli Saukkonen. Sattumaako? Tuskinpa.
Hiki & Pinko: Sari & Jenni.
Jazz / Jääs: Laitisen Jaska. Esimerkki: ”Jääs Lasu Virost, kuis käsi käyb?”
Önä Hätkönen: Kähönen. Tuli Kähösen tavasta sanoa ”hätkönen, hätkönen” (=hetkonen) ja väitetystä yhdennäköisyydestä erään Önäksi kutsutun henkilön kanssa.
sivari: Uugen nimitys Kähöselle. Lukion jälkeen Kähönen meni kuitenkin inttiin ja kävi RUK:n. Kukapa olisi arvannut.
Suhonen & Käsi: Kähönen & Susi.
Sakemanni / Manne / Sakemanne: Tuomas Susi. Sakemanni-jutusta en muista mitään, mutta Manne tuli Tuomaksen mannebootseista ja Sakemanne oli tietysti näiden kahden yhdistelmä. Otan kunnian ”Sakemannen” keksimisestä. Tuomaksen vastaus kyseiseen väläytykseen oli – Winston Churchillia mukaillen – seuraava: ”Hei Kuha, miä voin jättää nää buutsit huomenna kotiin, mutta siä et voi jättää tota sun naamaasi.” Touché.
susiaktivisti Thomas Wolff: Tuomas Susi. Selitys luettavissa Kuhan pöytälaatikkosivulta.
Jäppilä / Kurittula: Mikko oli kotoisin kyseisistä metropoleista.
Jossu ja possu ja kärpänen: Sepän versio Kummelin jutusta ”possu ja kärpänen”.
Kilpeläinen: Kilpinen. Perustuu siihen, että Maire erehtyi kerran sanomaan Kilpistä Kilpeläiseksi. Myöhemmin Maire kommentoi asiaa mm. seuraavasti: ”Mie kyllä huomaan, että te teette toiselle pilkkaa kun olen kerran sanonut Jannen nimen väärin. Ei se ole mukavaa.”
Uuge: Joni.

Poissaolijoita

Näitä tarjottiin ahkerasti aina kun opettaja kyseli poissaolijoita. Erityisen hyvin nimet upposivat sijaisiin, joilla ei ollut hajuakaan 1A/2A/3A:n jutuista...

Hyvönen: Hyvönen lopetti lukion 12.10.1992, mutta roikkui oppilaslistoissa kevään loppuun saakka.
Kokkala: Kokkala tuplasi ykkösluokan, mutta nimi oli listoissa vielä toisen luokan alussa.
Oksanen / selkä: Vakiopoissaolija, lopulta pelkkä ”selkä”. Kyse oli tietysti selkävaivasta, jonka vuoksi Oksanen sai olla pois koulusta.
Myllynen / Uuperi: Aina ”Uuperissa”, kun oli kerran ilmeisesti ottanut ottanut yhden koulupäivän laskettelua varten (ks. myös hakusana ”R = Uuperiin” Matemaattis-fysikaalisia juttuja -otsikon alta).

Oppitunteihin (ja niiltä poisjäämiseen) liittyviä juttuja

Yleistä

pakkausliike: Kaikkien tuntema tapa yrittää saada tunti loppumaan tavallista aikaisemmin rapistelemalla reppuja ja käymällä laittamaan kirjoja ja penaaleita pois. Joillakin tunneilla pakkausliike toimi, toisilla ei, Piken tunneilla ei koskaan. (Kuten Aamukanmastakin voi lukea, äidinkielen opettaja S. Pelkonen kommentoi kerran 3A:n pakkausliikettä sanomalla ”Älkää kaivelko niitä kassejanne!”)
Ei kymppi o paha. / Kymppi.: 10 minuutin myöhästyminen.
kympin oppilas: Oppilas, joka myöhästyi 10 minuuttia.
Otettakoon. / Nyt otetaa otetaa.: Kehotus seuraavan tunnin lintsaamisesta. Ajankäyttövaihtoehtoina oli lähinnä kahvinjuonti Shellillä tai kortinpeluu. Sanonnan alkuperästä ks. hakusana ”Otettakoon kotitehtäviä” Elämään jääneitä opettajien neronleimauksia -otsikon alta, sanan toistosta ks. hakusana ”Paljo siä hyppäät hyppäät” Uugen sekalaisia väläytyksiä -otsikon alta.
Kaks yhen hinnalla.: Kaksoistunnilta ottaminen ottaminen.
Kuus yhen hinnalla.: Ylioppilaskirjoituksista ottaminen ottaminen.
lauteet: Auditorion takapenkki, jossa oli kuuma.

Englannin tunnit

glamorous life: Hannun englannin tunnilla oppima uusi ilmaisu, jota piti änkeä joka paikkaan. Juttu ikuistettiin mm. videoesitelmien nimiin.
esikullipöytä: Englannin kielen sanan ”predictable” suomennos, asialla jälleen Kuha & Susi.
sillan nimessä käytetään määräistä artikkelia, jos silta on punainen ja sijaitsee kaupungissa, jonka nimi on kolmitavuinen ja alkaa vokaalilla: Parodia englannin kielen naurettavan monimutkaisista artikkelisäännöistä. © Kuha & Susi

Ruotsin tunnit

itsepäinen kopiointi: Lissun hehkuttama ”itsenäinen työskentely” 3A-versiona. Ks. myös seuraava termi.
kopsa av: 3A rentoutui (koppla av) ruotsin tunnilla harrastamalla itsepäistä kopiointia (kopsa av).
sin, shit, sina: Ruotsin kielen ”sin”-pronominin korrekti taivutusparadigma.

Historian ja yhteiskuntaopin tunnit

sisäinen hajanaisuus / aktiivinen rooli: Yleisiä fraaseja, jotka kelpasivat vastaukseksi mihin tahansa koulutehtävään, mutta varsinkin Häyhän historian esseisiin. Esimerkki: ”Toinen maailmansota johtui Euroopan sisäisestä hajanaisuudesta ja Saksan aktiivisesta roolista.” (Asiaan liittyvä tarina on luettavissa Kuhan pöytälaatikkosivulta.)
Natsi-Saksan Demokraattinen Arjalaispuolue: Adolf H:n natsipuolue eli NSDAP. (Oikeasti lyhenne tuli sanoista Nationalsozialistische Deutsche Arbeiterpartei.)
lykkäävä veto: Suomen presidentillä oli silloisen perustuslain mukaan ns. lykkäävä veto-oikeus, ja ”lykkääminen” ja ”veto” olivat tietysti huvittava yhdistelmä.

Välitunteihin liittyviä juttuja

keikalla: Antsan välituntiohjelma. Esimerkki: ”Taas se vitun Kyntsä on keikalla.”
ostailla / osting-manööveri: Käydä kaupassa välitunnilla (Kuhan keksintö).
ruskea juomupatukka: Raider-patukka (Saulin keksintö). Huom. Raider tunnetaan nykyään nimellä Twix.
ruskea nystyräpatukka: Tupla-patukka (yhtä alemmalla luokalla opiskelleen Elias P:n keksintö).
kustantaja / kustantamo: Henkilö, joka tarjosi rahaa kaupassa käyntiä varten.

Pelisali- ja korttipelijuttuja

pelisali: 1A/2A/3A:n ”kotiluokka” eli lukion lukusali, jota ei ilmeisesti vuosina 1992–1995 käytetty kertaakaan muuhun kuin kortinpeluuseen.
sektorit: Pöytälevyt, joista pelisalin pöydät oli tehty. Kerran Uuge repäisi yhden levyn irti niin että ruuvit lensivät ja sanoi: ”Tää on rosvosektori!”
ratsastus: Mooseksen tyyli liikuttaa pöytää ympäri pelisalia istumalla sen päällä ja pomppimalla ylös alas. Johti ainakin yhden pöydän tuhoutumiseen.
iso H: Iso homo eli isokokoinen miespuolinen henkilö joltain alemmalta luokalta, joka ilmestyi kavereidensa kanssa silloin tällöin 3A:n reviirille pelisaliin. Isoa H:ta ei pidä sekoittaa hiphop-yhtye Fintelligensin artistiin nimeltä Iso H (”meitsit rimmaa”).
Hudaa!: Kehotus lähteä pelaamaan huutopussia eli hudaa.
pesä / Perse teki pesän käteen.: Huono käsi korttipelissä.
ultimate: Huono käsi korttipelissä. Levisi muuhunkin käyttöön.
tehosatsi / tehari / tehis: Se neljän kortin satsi, jonka sai vaihtaa saatuaan huudon.
kahva / kasa: Kurko + akka.
kahva hajos: Joutui lyömään toisen kortin pois ennen valtiksi julistamista.
suolaaminen: Pistekorttien heitto peliparin tikkiin.
Tuplat!: Hudassa aina silloin tällöin, kun omalla huudolla ei saanut tikin tikkiä. Tuplien ottajaa sitten nälvittiin päivistä viikkoihin.

Ruokalajuttuja

vajaus / kuuden paikan vajaus (2. luokalla) / 92 paikan vajaus (3. luokalla): Ruokala. Lähti siitä, kun Pike varoitti toisen luokan alussa, että kaikki eivät ehkä mahdu ruokalaan, koska siellä on kuuden paikan vajaus. Kolmannella luokalla tilanne oli vielä pahempi. Esimerkkejä: ”mennään vajaukseen”, ”vajaus on täynnä” jne.
highway one: Jonon ohitus.
ykköspöytä: Ruokalan pöytä, johon tietty porukka pyrki. Se, kuka oli missäkin porukassa ja mistä pöydästä ylipäätään oli kyse, vaihtelee kertojan mukaan.
neitsyt: Avaamaton maitotölkki. Avatulle oli saatettu tehdä pahuutta.
Chili con Graphics: Chili con carnen ja Silicon Graphicsin yhdistelmä.

Elämään jääneitä opettajien neronleimauksia

Tässä tärkeimmät, lisää löytyy kokoelmasta ”The Very Best of AAMUKANPA 1995”.

Pike

Otettakoon kotitehtäviä.: Piken käynnistämä hokema, jota Peetu toisteli aina matematiikan tunnin lopussa ja joka lyheni nopeasti muotoon ”Otettakoon” (ks. kyseinen hakusana Oppitunteihin (ja niiltä poisjäämiseen) liittyviä juttuja -otsikon alta) ja muutti samalla merkitystään.
Järjestäjä ei ole mikään showmies!: Piken kommentti, kun Mooses erehtyi kerran pyyhkimään taulua horisontaalisesti eikä vertikaalisesti. Tätä hokemaa käytettiin lähes aina, kun joku oli pyyhkimässä taulua.
Pääsuojus pois.: Piken kommentti Antsan lippiksestä.

Maire

väliaika: Mairen nimitys välitunnille.
Laki Luik: Mairen versio Lucky Lukesta. Puden suosikkijuttu.
Aika on kaikille sama.: Mairen kommentti muutamalle ”kympin oppilaalle” (ks. kyseinen hakusana Oppitunteihin (ja niiltä poisjäämiseen) liittyviä juttuja -otsikon alta).
Teillä on väärä mielipide.: Mairen vakiokommentti.

Muut opettajat

tanssikengät: Kun eräällä henkilöllä ei ollut liikuntatunnilla lenkkareita, Arska heitti kommentin, josta tuli Teukan lemppari. Esimerkki: ”Kuhalla on taas tanssikengät!”
koiruus / koiriminen: Arska Peetulle: ”Pertteli jäähylle. Syy: jatkuva koiriminen.”
kirves kiveen: Hamarin hokema.

Elämään jääneitä oppilaiden neronleimauksia

pohjoinen pallinpuolisko: Peetu yritti sanoa maantiedon esitelmää pitäessään ”pohjoinen pallonpuolisko”.
elävä orgasmi: Antsa yritti sanoa esitelmää pitäessään ”elävä organismi”.
Tästä ei näy mutta tästä näkyy, että...: Laitinen puhui kalvosta, jossa oli pientä tekstiä.
eeppinen lyriikka: Saulin vastaus lukion 1. luokalla Mairen kysymykseen siitä, mitä eri tyylilajeja on olemassa. Muut olivat vastanneet mm. ”romaanit”, ”proosa”, ”runous”, mutta Sauli kruunasi luettelon sanomalla ”eeppinen lyriikka”.

Uugen sekalaisia väläytyksiä

Paljo siä hyppäät... hyppäät? / Paljo siä hyppäät... öö... hyp... ö... päät? / Paljo siä paljo siä?: Uugen nerokas pilasoittoidea oli 3A-jutuista absurdein. Homma toimii seuraavasti: soitetaan jollekin, kysellään pari kertaa ”paljo siä hyppäät, öö... hyp... öö... päät?” ja lopuksi sanotaan esim. ”vittu oot tyhmä jos et tajuu” ja lyödään luuri korvaan. Tämä hokema käynnisti sanantoistotrendin: ”nyt otetaa otetaa”, ”kato kato ettei ettei” jne. Kielitieteessä ko. ilmiö tunnetaan nimellä ”reduplikaatio”. Vrt. myös alt.adjective.noun.verb.verb.verb.
Nyt on. On jo. Nyt on. On jo.: Yo-kirjoitusten kirjallisen osuuden ensimmäisen päivän (eli maaliskuun 20. päivän 1995) aamuna Uugen käyttöön ottama hokema, jonka merkitys jäi epäselväksi. Uuge toisteli sanontaa innokkaasti aina jokaisen yo-kokeen aamuna, mutta kieltäytyi selittämästä, mitä se tarkoittaa.
Älä poraa.: Tarkoittaa tietysti ”älä itke” tai ”älä valita”, mutta Uuge hoki tätä joka tilanteessa jokaiselle.
Ihan vittu.: Uugen ehdoton lemppari. Esimerkki: ”Hei Kuha, mitä saan jos huudan ihan täysillä Ägälle että ’oot ihan vittu’?”
Ootpas läski, ootpas huono.: Uugen kannustavin hokema.
DABBA DABBA DAA DAA: Uugen ehdokas ruotsin kuunteluiden monivalintariviksi 13.2.1995. Voittaa mennen tullen perinteiset ”BAD DAD”-, ”ABBA CD”- ja ”AC DC” -monivalintarivit.
Homo!: Uuge nopeasti ja terävästi pelisalista Arskalle kirjastoon – Ukkonen siis halusi jostain syystä huutaa pelisalin oven raosta ”Homo!” kirjastoon, jossa Arska piti terveystiedon tuntia. Uuge tietysti suoritti huutonsa lattialla maaten, ettei Arska aavistaisi pahuutta.
Roppas pää. / Nyt roppas pää.: Yksi Uugen suosikkisanonnoista, joka levisi yleiseen käyttöön.
Voi toosa!: Uugen sanonta, joka ei kovasta hokemisesta huolimatta tarttunut kehenkään muuhun.
Hei. Hei. Siä kusit.: Ärsyttävin 3A-sanonta. Kyseessä oli alun perin kommentti, jonka Uuge oli osoittanut urheilutoimittaja Ville Klingalle, kun Klinga oli vahingossa kommentoinut tv:ssä jalismatsissa Litmasen laukausta sanoilla ”vittu olipa kova veto”. Sanontaan kuului myös käsimerkki, ks. TI-85-laskimella piirretty kuva ohessa.
Mitä kävi?: Toiseksi ärsyttävin 3A-sanonta. Käytettiin jos jollekin oli käynyt huonosti, esim. oli saanut kokeesta nelosen tai silpoutunut vuoristorataonnettomuudessa (jälkimmäinen on vain kuvitteellinen esimerkki, mutta ei voi väittää, etteikö Uuge olisi sanonut ”mitä kävi?” kyseisessä tilanteessa). Sanontaan kuului myös äärimmäisen ärsyttävä äännähdys, josta voi kuunnella ääninäytteen.
Annat siä vai otanks miä?: Uugelta lähtenyt Myllysen suosikkijuttu. Esimerkki:
– Lainaa matskan vastauksia.
– Enhän lainaa.
– Annat siä... vai otanks miä? (huomaa tauko sanonnan keskellä)
mursu: Uugen mielestä huvittava eläin, johon piti viitata joka käänteessä. Latinaksi odobenus rosmarus. Beatles-biisi ”I Am The Walrus” oli tietysti huvittavuuden huippu.

Matemaattis-fysikaalisia juttuja

palloviiva

Kun ratkaisujoukko on tyhjä eli L = Ø, niin mikäs muukaan se Ø muka on kuin palloviiva?

Myllysen vakio

Kun tehtävän lähtöarvot kerrotaan Myllysen vakiolla, saadaan oikea vastaus. Vrt. myös Finaglen vakio.

MOT – Mitä Oikein Tarkoittaa...

Matematiikka On Tyhmää, Maire On Turha

R = Uuperiin

Oikeaoppinen tapa lukea ”R = U / I” (ks. myös hakusana ”Myllynen / Uuperi” Poissaolijoita-otsikon alta).

x − x₁ = x · (1 − 1₁)

Lausekkeen x − x₁ saattoi sieventää ottamalla x:n yhteiseksi tekijäksi.

m = massa

Kurittulan kehittämä fysikaalinen todistus:

	m = massa	· (t/t), t ≠ 0
⇔	m = mas · (st) · (at)	F = ma, s/t = at = v
⇔	m = Fsv²	W = Fs
⇔	m = Wv².

	M.O.T.

Tosi ystävä on enemmän kuin veli, joten veli ei voi olla tosi ystävä.

Hannu oli löytänyt 2. luokalla jostain aforismin ”tosi ystävä on enemmän kuin veli”. Tuosta väitteestä seuraa suoraan, että ”veli ei voi olla tosi ystävä”, mikä tietysti piti todistaa matemaattisesti. Mitään todistuksiahan ei oikeasti tarvittaisi, koska jos esim. a > b, niin silloin a ≠ b, mutta eihän sellaisen pidä antaa haitata. Tässä alkuperäinen, vuonna 1994 tehty todistus, jonka kirjoitin Akseli 2 -matematiikankirjastani irti repäisemälleni sivulle 359 (Hannun kirjoitettua kyseiselle sivulle oletuksen) sekä sama ”todistus” puhtaaksi kirjoitettuna:

(Kuva: alkuperäisen ”tosi ystävä on enemmän kuin veli” -todistuksen lähtöoletus, jonka Hannu kirjoitti)

(Kuva: Kuhan alkuperäinen ”tosi ystävä on enemmän kuin veli” -todistus)

OLETUS:		tosi ystävä on enemmän kuin veli:
		siis

		tosi ystävä >	veli
	⇔	tosi ystävä =	veli + x, x > 0

VÄITÖS:		veli ei voi olla tosi ystävä

TODISTUS:		veli ≠	tosi ystävä
	⇔	veli ≠	veli + x
	⇔	0 ≠	x tosi (x > 0).

Muita innovaatioita

Uppasin kaks megaa PageStreamin fontteja Westlinkiin.: Lukion 2. luokalta peräisin oleva stereotyyppisin esimerkki Immosen ja kumppaneiden tietokonejutuista, jotka olivat ulkopuolisille – erityisesti tietokonevihamieliselle Teukalle – käsittämättömiä. PageStream oli Amigan muinainen taitto-ohjelma, Westlink taas Westcom Systems -nimisen kotkalaisen Amiga-jälleenmyyjän ylläpitämä ns. tietokoneboksi 1990-luvun alussa. (Vrt. myös MikroBITTI 10/1986, s. 43: ”Poketin datat videomuistiin ja seivasin failin disketille.”)
vihamiesten päivä: Kuha & Susi -kaksikon kehittämä pessimistis-kyyninen vastine ystävänpäivälle. Vihamiesten päivä on joka vuosi 14. helmikuuta eli samaan aikaan kuin ystävänpäiväkin. Juttu kehitettiin ystävänpäivänä 1994, ja kuluikin neljä vuotta, ennen kuin joku muu keksi saman: oheinen lehtileike on Helsingin Sanomien Nyt-viikkoliitteen 13. helmikuuta 1998 ilmestyneen numeron kannesta.

Nnnjjjööh! Voi jumalauta!: Mooseksen kommentti takapenkistä jokaiseen vähänkin huonoon vitsiin, kuten useimpiin videoesitelmien juttuihin.
Alla svenska pojkarna är homoseksueller: Saulin käyttämät sanat lauluun ”What shall we do with the drunken sailor”.
Tuubikellot: Tuomaksen ja Saulin käyttämä nimitys Mike Oldfieldin kappaleesta Tubular Bells.
Vicksi vitsistä: Kuha sai kertoa Pudelle vitsejä sillä ehdolla, että Pude sai yhden Vicks-pastillin hyvitykseksi jokaisesta vitsistä, jonka joutui kuuntelemaan.
Oot siä sumus vai oot siä humus?: Myllysen sarkastinen kommentti Gaudeamus igitur -laulun sanoihin. Kyseessä olivat säkeet gaudeamus igitur, iuvenes dum sumus sekä nos habebit humus.
Mikko antoi pakit. Toivottavasti tyttö ei loukkaantunut.: Ilkeämielinen, mutta sitäkin nokkelampi kommentti lukion parkkipaikalla sattuneeseen peruutusonnettomuuteen, jossa ei kuitenkaan käynyt pahemmin.

3A-sanontapenaali™

Oheiset kuvat esittävät 3A-sanontapenaalia™, jonka tein lukion 3. luokan syksyllä. Raaputin ensin harpin kärjellä penaalista pintamaalin pois, jotta alla oleva kiiltävä metallipinta paljastuisi. Tämän jälkeen kirjoitin penaalin täyteen 3A-sanontoja Uugen tussilla, ja 3A-sanontapenaali™ oli valmis!

	Ulkopuoli takaa: KUNTO, PAHUUS, POHJA TOOSA, KIVI, ÄLÄ PORAA PALJO SIÄ HYPPÄÄT HYPPÄÄT
	Ulkopuoli edestä: MURSU, KYNYNYMPPI NAPAJAA, KÄSI, OTETTAKOON KOIRA, SYVÄ VESI
	Kun kannen avaa: HEI SIÄ AVASIT TEKEE TIUKKAA JURRIT SIÄ KEVYTTÄ

3A-sanonnat

Tämän sivun sisältö

Yleistä

Pidemmälle kehitettyjä juttuja

Koulunkäynnin arkipäivä

Muuta

Lë Grañdé Fiñalé

Yleiskäyttöisiä sanontoja keskustelussa käytettäväksi

Absurdeja sanontoja

Tilannekohtaisempia sanontoja

Uudissanoja

Lyhenteitä

Loputtomiin hoettuja yleisiä (ei 1A/2A/3A:lla syntyneitä) sanoja ja sanontoja

Napajaminen

Käsi ja kuseminen

”Toi äijä on.”

Keskisormen näyttäminen

”Lempi”nimiä

Poissaolijoita

Oppitunteihin (ja niiltä poisjäämiseen) liittyviä juttuja

Yleistä

Englannin tunnit

Ruotsin tunnit

Historian ja yhteiskuntaopin tunnit

Välitunteihin liittyviä juttuja

Pelisali- ja korttipelijuttuja

Ruokalajuttuja

Elämään jääneitä opettajien neronleimauksia

Pike

Maire

Muut opettajat

Elämään jääneitä oppilaiden neronleimauksia

Uugen sekalaisia väläytyksiä

Matemaattis-fysikaalisia juttuja

Muita innovaatioita

3A-sanonta­penaali™

3A-sanontapenaali™