Psykometrisiä testejä, joilla arvioidaan testattavan henkilön päättelykykyä, kutsutaan usein ”palikkatesteiksi”. Mielestäni näitä testejä on kolmenlaisia.
Kuviotestien tarkoitus on mitata koehenkilön kognitiivista spatiovisuaalisuusabiliteettia tai jotain muuta sivistyssanaa. Näiden testien salaisuus on siinä, että niissä esiintyvät tehtävät voidaan jakaa kolmeen alaryhmään:
Tällä tiedolla voi selvittää lähes kaikki älykkyystestit hyvin tuloksin, kunhan on tarpeeksi nopea.
Osa ”älykkyyttä” mittaavista testeistä mittaa oikeastaan yleistietoa, joka on eri asia. Ikävä kyllä testin tekijän käsitys yleistiedosta ei useinkaan vastaa sitä, mitä useimmat käsittävät yleistiedolla. Suorastaan koomisia ovat Internetistä löytyvät, rahastusmielessä tehdyt älykkyystestin irvikuvat, joissa mitataan lähinnä googlaustaitoa. Sellainen älykkyystesti toimii itse asiassa seuraavasti: jos menet maksamaan kelvottomasta testistä, et ole järin älykäs.
Oikeiden psykologien suunnittelemat testit eivät nekään ole tässä mielessä aina parhaita mahdollisia. Muistelen, että armeijan P1-kokeen kielellistä lahjakkuutta mittaavassa osiossa esitettiin kysymyksiä, joihin vastaaminen edellytti ns. jyväjemmarin tai muun vastaavan sonnankuokkijan ammattitaitoa. Seuraavaa kysymystä ei P1-kokeessa ollut, mutta se olisi siinä melkein voinut olla:
Mikä seuraavista ei kuulu joukkoon?
a) ruuna; b) ruuta; c) ruutana; d) ruustinna
Vastaus: en tiedä, eikä kiinnosta. ”Helou, it’s a 2000centrury, U no?” kuten muuan kaverini sattui taannoin sarkasmin puuskassa puuskahtamaan.
Nörttitesteissä on kyse yleistietotestien erikoistapauksesta.
Millainen kuvio jatkaa alla olevaa sarjaa?
|
|
|
|
Jos tiedät oikean vastauksen tähän tehtävään, olet joko selvittänyt tai reputtanut testin – näkökulmasta riippuen.