Omien kotisivujen ylläpitäminen on mielenkiintoinen harrastus. Siitä on hyötyä niin sivujen pitäjälle itselleen kuin muillekin Internetin käyttäjille, kunhan vain muistaa, että sivuilla tulee olla järkevä tarkoitus. Mielessä on niin ikään pidettävä, että kotisivujen tarkoituksen toteutumista edesauttaa sivujen järkevä toteutus. Esittelen tällä sivulla oman kotisivuhankkeeni taustalla vaikuttavaa ajattelutapaa, jota noudattamalla olen pyrkinyt täyttämään nämä keskeiset vaatimukset.
Kun perustin kotisivuni lokakuussa 1995, kotisivusuunnitelmat olivat ehtineet kypsyä mielessäni jo vuoden ajan. Niihin aikoihin verkkopalveluiden kuluttajatarjonta oli vasta aluillaan, eikä pysyvän Internet-sivun perustaminen ollut yksityishenkilölle tuolloin yhtä helppoa kuin nykyisin. Järkevä mahdollisuus sivujeni julkaisemiseen Internetissä avautui vasta aloittaessani yliopisto-opiskelun, sillä silloin sain käyttööni ilmaista kotisivutilaa yliopiston palvelimelta. Sittemmin olen siirtänyt sivut yliopiston ulkopuoliselle palvelimelle.
Minulle oli ollut alusta asti selvää, miten suhtautuisin kotisivuhankkeeseeni. Halusin kotisivujeni toimivan omien harrastusprojektieni esittelykenttänä. Sivujeni tuli olla toteutukseltaan ja tekniikaltaan mahdollisimman järkeviä, mielekkäitä sekä tarkoituksenmukaisia. Vuosien varrella nämä tavoitteet ovat pysyneet käytännössä muuttumattomina – ainoastaan niiden käytännön ilmentymät ovat hioutuneet ja vakiintuneet ajan myötä.
Kotisivujeni taustalla olevaa filosofiaa voisi systematisoida seuraavasti. Perimmäisenä tavoitteena on laadukkaan sisällön tarjoaminen, jota edistää käytettävyys asianmukaisen ulkoasun tukemana. Yleisenä periaatteena on oltava järkevä ja realistinen lähestymistapa erilaisiin päätöksenteko- ja ongelmanratkaisutilanteisiin. Seuraavassa käsittelen näitä osa-alueita lähemmin.
Tärkeimpänä lähtökohtana oman kotisivuni ylläpidossa pidän sitä, että olen luonut kaiken julkaisemani materiaalin itse. Olen halunnut tuoda ilmaiseksi yleisön saataville omia harrastemielessä toteuttamiani projekteja, jotka käsittelevät minua henkilökohtaisesti kiinnostavia aiheita. Internet soveltuu erinomaisesti juuri tähän tarkoitukseen.
Tämän lähtökohdan käytännön eduista mainittakoon se, että tekijänoikeuskysymykset eivät koidu ongelmaksi. Tavoitteeni on olla kaiken sivuillani olevan aineiston tekijänoikeuden haltija, ja olenkin pyrkinyt ulottamaan tämän periaatteen sivujen pienimpiinkin yksityiskohtiin, kuten sivuja koristaviin valokuviin.
Sivustoni sisältö saattaa vaikuttaa ensi näkemältä varsin hajanaiselta. Aihepiirit ovat kuitenkin valikoituneet sen perusteella, mitkä asiat ovat oman kiinnostukseni kohteita ja mihin asioihin liittyen olen luonut omaa, julkisesti levitettävissä olevaa materiaalia.
Tehokkaiden hakukoneiden aikakaudella kenenkään ei tarvitse tutustua oman mielenkiinnon ulkopuolelle jääviin asioihin, vaan itse kukin voi perehtyä vain niihin Internet-sivuihin, jotka kokee kiinnostaviksi. Julkaisemieni sivujen joukkoon mahtuukin paitsi yleishyödyllistä informaatiota, myös hyvin kapeita erikoisaloja käsittelevää materiaalia. Olemassaolon oikeutus on sivulla, jota yksikin asiasta kiinnostunut ihminen pitää mielenkiintoisena.
Keskeinen lähtökohta on ollut, että kotisivuni olisivat mahdollisimman selkeät ja helppokäyttöiset. Sivujen toimintaperiaatteen on siis oltava vaivatta ymmärrettävissä, ja niin koko sivuston kuin yksittäisten sivujenkin rakenne on voitava hahmottaa nopeasti ja helposti.
Asiasisällöstä riippumatta kukin yksittäinen sivu on rakennettu saman yhtenäisen perusrakenteen varaan. Siten yhden sivun toiminnan sisäistänyt käyttäjä kykenee hyödyntämään oppimaansa muilla sivuilla.
Tärkeä merkitys käytettävyyden kannalta on sivujen ylälaidassa olevalla navigointipalkilla, joka osoittaa sivun aseman koko sivuston hierarkkisessa rakenteessa. Navigointipalkin linkit auttavat käyttäjää orientoitumaan, ja niiden avulla on mahdollista siirtyä nopeasti hierarkiassa ylemmille sivuille. Jokaisen sivun alalaidassa on lisäksi navigointipalkin ”vastakappale” – yhteystietoihini johtava linkki, joka samalla toimii sivun loppumista havainnollistavana visuaalisena elementtinä.
Koska sivut koostuvat valtaosin tekstistä, luettavuudella on keskeinen osa selkeyden edistämisessä. Olen kiinnittänyt huomiota erityisesti kappalejaotteluun ja väliotsikoiden käyttöön sekä pyrkinyt löytämään luettavuuden kannalta ihanteellisen palstaleveyden ja kirjasinkoon. Tämän lisäksi olen muun muassa yrittänyt löytää linkeille sellaisen ulkomuodon, joka olisi selkeästi erottuva, mutta ei kuitenkaan häiritsisi varsinaisen tekstin lukemista.
Sivujen nopeaa latautumista, jolla on merkittävä vaikutus sivujen käytettävyyteen, on pyritty edistämään sivujen keveydellä ja tietyillä muilla teknisillä ratkaisuilla.
Kotisivujen toteuttamisessa ulkoasukysymykset ovat periaatteessa makuasia. Valitettavan usein näkee kuitenkin sivuja, joita puolueetonkin arvioija pitäisi visuaaliselta ilmeeltään mauttomina. Omilla sivuillani olen tavoitellut tyylikästä ja vähintäänkin ammattimaiseen vivahtavaa graafista ilmettä, joka antaisi mahdollisimman asiallisen kokonaisvaikutelman.
Ulkoasun tärkeimpiä osatekijöitä ovat tekstin ja kuvien asettelu, teknisten rajoitusten puitteissa toteutettu laadukas typografia sekä värivalinnat. Perustelluimpia ratkaisuja ei aina voi valitettavasti toteuttaa yhtä aikaa, minkä vuoksi olen päätynyt tiettyihin kompromisseihin.
Kieliasun virheettömyys, välimerkkien oikeellisuus ja muut ulkoasuun vaikuttavat kielenhuollolliset seikat tuntuvat nykyisin jäävän valitettavan monilla kotisivuilla, ammattilaistenkin toteuttamilla, lapsipuolen asemaan. Huolimattomasti kirjoitetusta tekstistä välittyy helposti amatöörimäinen vaikutelma, kun taas huoliteltu kieliasu vahvistaa sivujen uskottavuutta, edistää luettavuutta ja toimii asiallisen ulkoasun tukena. Olen pyrkinyt kiinnittämään erityistä huomiota välimerkkeihin – kuten oikeantyyppisiin lainausmerkkeihin ja ajatusviivoihin – osana laadukasta typografiaa.
Kotisivunteon yleisenä periaatteena olen suosinut samaa ajattelumallia kuin kaikessa muussakin toiminnassani: keskeisenä ohjenuorana on lähestymistapa, joka perustuu maalaisjärkeen, abstraktien ja konkreettisten kokonaisuuksien hahmottamiseen sekä tulevien muutosten realistiseen ennakointiin. Tämän lähtökohdan toteutumista kotisivuprojektissani voinee parhaiten havainnollistaa muutamilla käytännönläheisillä esimerkeillä.
Ajankäyttö on suunniteltava järkevästi. En ole halunnut tuhlata vapaa-aikaani päämäärättömään nettisurffailuun tai teknisten kikkojen testaamiseen ajantappomielessä. Olen pitänyt mielekkäämpänä, että päivitän kotisivuani ja tutustun kotisivujen erilaisiin teknisiin toteutuskeinoihin vain silloin, kun siihen on tarvetta – kun siis haluan julkaista jotain uutta tai kun tietty sisältö vaatii tietyntyyppistä toteutustapaa, jota en vielä hallitse.
Olen välillä käyttänyt kotisivujeni päivittämiseen keskimäärin pari iltaa kuukaudessa, joskus huomattavasti enemmänkin. Toisaalta sivut voivat olla tyystin koskemattomina pitkäänkin, jos mitään uutta sisältöä ei ole. Suunnittelemalla ajankäyttönsä tehokkaasti voi saada aikaan laadukasta jälkeä lyhyessä ajassa. Intensiivinen kuuden tunnin päivityssessio tuottaa tuloksia, joiden saamiseen pystyisi helposti tuhlaamaan aikaa viikkokaupalla. Teknistä tietämystään voi laajentaa huomattavan nopeasti, jos painottaa teoreettisiin ja käytännöllisiin asioihin perehtymistä oikeassa suhteessa.
Kun ymmärtää käyttämänsä tekniikan taustalla olevan perusfilosofian ja hallitsee tarvitsemansa valikoidut käytännön taidot hyvin, voi vastaisuudessa tarvittava työmäärä jäädä merkittävästi pienemmäksi. Käytännössä minulle tärkeää on ollut esimerkiksi sen ymmärtäminen, miten html:n käytännön toteutus poikkeaa sgml-ajattelumallista ja mitä se on merkinnyt omien kotisivujen toteuttamisen kannalta.
Html:n vajavainen, sekava ja historiallisten syiden pilaama toteutus ei nähdäkseni vastaa html:n suunnittelutavoitteita, jotka taas eivät vastaa ollenkaan Internetin käyttäjien yleisiä tarpeita. Tekstin loogis-semanttisen struktuurin kuvaaminen ja ulkoasun mekaaninen johtaminen siitä ei ole keskivertokäyttäjän tarkoituksiin sopiva tavoite, semminkin kun html:n mahdollistamat rakenteet ovat hyvin rajoittuneita ja kun niiden käyttäminen tarjoaa lisäarvoa vain harvoissa tilanteissa. Omalla kotisivullani moinen filosofia on vielä ollut toteutettavissa, mutta pitkällä tähtämellä uskon www:n tulevaisuuden olevan nykyistä enemmän ulkoasun kuvaamiseen keskittyvissä formaateissa, kuten svg:ssä.
Koska olen muokannut kaikki sivut tekstieditorissa, olen halunnut pitää html-koodin mahdollisimman yksinkertaisena ja johdonmukaisesti kirjoitettuna, jotta sivujen päivittäminen olisi vaivatonta. Tämä on ollut erinomainen ratkaisu, sillä esimerkiksi css-tyylien käyttöönotto onnistui ongelmitta ja vaati alun perin vain noin tunnin työn, kun olin ensin hieman perehtynyt css:n taustafilosofiaan ja käytännön toteutukseen.
Vastaavasti kaikkien sivujen manuaalinen muuttaminen syntaktisesti validiin xml-muotoon tulevaisuutta ajatellen oli käyttämäni systemaattisen html-kirjoitustavan ansiosta toteutettavissa melko vähällä vaivalla. Olen siis pystynyt implementoimaan laajatkin muutokset ”eräajona” hyvin lyhyessä ajassa, useimmiten yhden illan aikana. Lisähelpotusta tällaisissa tilanteissa on tuonut se, että olen ottanut uusia tekniikoita käyttöön varsin konservatiivisesti ja myöhäisessä vaiheessa, jolloin teknisiltä ongelmilta on voinut pääosin välttyä.
Käyttämälläni lähestymistavalla on ollut käytännössä vain myönteisiä vaikutuksia. On osoittautunut, että sivuni toimivat selaimella kuin selaimella, ja koko laaja sivusto on ylläpidettävissä hyvin helposti ja hyvin vähäisellä työmäärällä. Uuden sisällön lisääminen osaksi sivustoa käy valmiiden sivupohjien avulla vaivattomasti. Teknisesti yksinkertaisten menetelmien suosiminen on osoittautunut niin ikään viisaaksi ratkaisuksi.
Tässä käsitellystä yleisestä periaatteesta on johdettavissa myös tavoitteeni tehdä sivuista arkistokelpoiset: pyrin siihen, että kun jokin projekti tai sivuston osa on valmistunut, siihen ei tarvitsisi enää koskaan tehdä päivityksiä muista kuin teknisistä syistä. Näin sivut toimivat pysyvänä informaatiovarantona, jota kuka tahansa pääsee hyödyntämään esimerkiksi hakukoneiden avustuksella, ja samalla ylläpitotyö vähenee entisestään.
Kotisivustoni on laajentunut huomattavasti sitten syksyn 1995, jolloin se koostui vain yhdestä ainoasta sivusta. Selkeiden tavoitteiden, tehokkaiden päivitysmenetelmien ja rationaalisen lähestymistavan ansiosta sivuston ylläpito on ollut verrattain – vaikkei kuitenkaan verrattoman – vaivatonta, ja voin perustellusti olla varsin tyytyväinen lopputulokseen. Soisin muidenkin tukeutuvan vastaaviin periaatteisiin, sillä silloin Internet saattaisi hyvinkin olla nykyistä hyödyllisempi tai ainakin helppokäyttöisempi väline.