Juha Terhon kotisivu → Tämä sivu

LaTeX-asiakirjapohja
oikeustieteellisille töille

Tällä sivulla on tekemäni LaTeX-pohja, joka on suunniteltu lähinnä oikiksen suomen­kielisten seminaari­töiden ja tutkielmien tekemiseen, sekä epälukuinen joukko seka­laisia LaTeX-vink­kejä, jotka perustuvat omiin kokemuk­siini. Koska LaTeXin käyttö vaatii oma-aloit­teisuuden lisäksi lievää suurempaa paneutumista asiaan ja koska omat taitoni kyseisellä rintamalla ovat koulutuksen tässä vaiheessa varsin rajal­liset, tämä sivu on tarjolla as is – toisin sanoen minulla ei ole resursseja minkään­laisen TeX-neuvonnan anta­miseen sähkö­postitse tai muutenkaan. Jos oheinen asiakirja­pohja ei siis toimi, en ikävä kyllä voi auttaa. Palautetta ja parannus­ehdotuksia otan tietysti mielen­kiinnolla vastaan.

Tätä sivua ei ole tarkoitus sen ihmeemmin päivittää, mutta aion jättää sen kuitenkin pysyvästi esille verkkoon. Uskon asiakirja­pohjan ja alla olevien ohjeiden osoit­tautuvan käyttö­kelpoisiksi myös tulevai­suudessa, kiitos TeXille ominaisen muut­tu­matto­muuden.

(Miksi sitten käyttää LaTeXia? Siksi, että muutamaa sivua pidempien tekstien kirjoit­taminen Microsoft Wordin kaltaisten toi­misto-ohjel­mien avulla voi usein osoit­tautua melkoisen hanka­laksi – varsinkin tyyli­määrit­telyjen, ala­viitteiden ja ta­vu­tuk­sen kaltaiset keskeiset ominai­suudet toimivat ajoittain tuskal­lisen oikuk­kaasti, puhumat­takaan siitä, että ammatti­tasoisen ulkoasun aikaan­saaminen on käytännössä mahdotonta. Nokkelan snobin ykkös­vaihtoehto Wordin korvik­keeksi on tietenkin TeX / LaTeX, joka kelpaa toki myös minun­laisilleni vaatimat­tomille perus­junteille.)


Asiakirjapohja (toimii ainakin pdflatexilla)

Asiakirjapohja on tehty lähinnä seminaari­töitä ja gradua varten. Siihen kuuluu yli­opiston logolla varustettu kansi­lehti, sisällys­luettelo, lähde­luettelo sekä esimerkkejä mm. ala­viitteiden ja laina­usten toteutta­misesta. Riviväli on 1,5, ja marginaalit ovat seuraavat: vasen 3,5 cm, oikea 2,5 cm, ylä 2,5 cm, ala 3 cm. Asiakirja­pohjan fontti on Charter, jota käyttä­mällä asia­kirjasta tulee melko tarkkaan saman pituinen kuin Times New Romanilla. Tarvittavia LaTeX-paket­teja ovat mm. geometry ja setspace.


Sekalaisia ulkoasuseikkoihin liittyviä vinkkejä
(in summamutikka order)

Rivinvaihtovihjeet
Rivinvaihtovihjeitä (kaksi peräkkäistä lainaus­merkkiä) kannattaa laittaa pitkien merkki­jonojen tai numero­sarjojen keskelle, esim. seuraa­vasti: HE 8/""1997 tai 14.6.""1995. Päivämäärien osalta toinen vaihtoehto on käyttää ns. ohukkeita, mikä lienee orto- ja typo­grafisesti perustel­lumpaa: 14.\,6.\,1995.
Yhdysmerkki
Jos sanassa on yhdysmerkki, niin yhdysmerkin eteen pitää laittaa lainausmerkki, koska muuten TeX luulee, että sanaa ei saa tavuttaa muusta kohdasta (esim. tasa"-arvo­valtuu­tettu, ei tasa-arvo­valtuu­tettu). Tämä koskee myös sanan loppuun jääviä yhdys­merkkejä.
Moniosaiset yhdyssanat
Kun moniosainen yhdyssana jaetaan niin, että sanan alkuun jää yhdys­merkki ”roik­kumaan”, kyseinen yhdysmerkki kannattaa merkitä muodossa "= (esim. pro gradu "=tut­kielma). Näin TeX tietää siirtää yhdys­merkin seuraavan rivin alkuun, kuten suomen kielen rivitys­sääntöjen mukaan kuuluu menetellä. Wordissa saa toteu­tettua sitovan eli yhdistävän yhdys­merkin näppäi­lemällä Ctrl-Vaihto-Miinus (miinuk­sella en viittaa numero­näppäi­mistön miinukseen, vaan näppäimeen, joka suomalai­sessa näppäimis­tössä sijaitsee piste­näppäimen oikealla puolella).
Sitova välilyönti
Ns. sitova eli yhdistävä välilyönti, jonka kohdalle ei voi tulla rivinvaihtoa, merki­tään tilde-merkillä (~). Sitä kannattaa käyttää mm. pitkiä numeroita kirjoi­tetta­essa (esim. 14~000,60~\euro (ohuk­keella toteu­tettuna muodossa 14\,000,60~\euro) tai puh. (09)~123~4567) ja lyhenteitä, pykälä­merkkejä ynnä muita kirjoi­tetta­essa. Esim. katso s.~14 tai lain 6~§. Suomeksi 14,6 pro­senttia merkitään 14,6~\%, mutta esim. englan­nissa sen sijaan 14.6\% (huomaa väli­lyönnin puuttu­minen englannissa ja prosentti­merkin merkit­seminen muodossa \%). Wordia käytet­täessä sitova välilyönti on aina saman levyinen, vaikka reunojen tasaus muuttaisi sana­välejä, joten lopputulos voi näyttää typerältä (tähän ei voi vaikuttaa Wordissa millään tavalla; syy lienee siinä, että Wordin sitova väli­lyönti on nähtävästi pelkkä ”tyhjä glyyfi”, ei vaihtelevan levyinen ”glue”-yksikkö).
Lainausmerkit
Lainausmerkit on kirjoitettava kahtena peräkkäisenä Ascii-heitto­merkkinä (''). Englannin­kielisessä tekstissä pitää huomata, että lainauksen alussa on gravis-merkit (``). Vieras­kielistä tekstiä lainat­taessa tulee muistaa, että laina­uksen ympärillä olevat lainaus­merkit merkitään ympäröivän tekstin kielen konven­tioiden mukaisesti, ei siis lainatun tekstin kielen konven­tioiden mukaisesti. Englannin­kielinen lainaus suomen­kielisessä tekstissä saa siis ympärilleen suomalai­sittain toteutetut lainaus­merkit.
Ajatusviivat
TeXissa saa aikaan pitkiä (--, tulostuu muodossa –) ja vielä pidempiä (---, tulostuu muodossa —) ajatus­viivoja. Lienee yksin­kertaisinta pitäytyä ”lyhyem­mässä pitkässä” eli ns. n-viivassa. Viitat­taessa teoksiin, joilla on useampia kirjoittajia, on ehkä järkevää käyttää pidempää ajatus­viivaa (esimerkiksi Aarnio, Aulis---Klami, H.\,T., tulostuu muodossa Aarnio, Aulis—Klami, H. T.). Lisä­tietoja eri­pituisista viivoista löytää aihetta käsittelevästä J. Korpelan kirjoi­tuksesta.
Poisjättö eli ”ellipsi”
Suomenkielisessä tekstissä lainauksesta pois jätetty osuus merkitään yleensä kahdella ajatus­viivalla (TeXissa siis esim. --~--, huomaa sitova väli­lyönti viivojen välissä). Englannissa taas suosi­taan kolmea peräk­käistä pistettä. TeXin komento \ldots tuottaa kolme pistettä, jotka on ladottu hieman taval­lista etääm­mälle toisistaan. (Word pyrkii tekemään saman tempun muunta­malla automaat­tisesti kolme peräk­käistä pistettä yksit­täi­seksi ”kolmin­kertainen piste” -merkiksi, mistä aiheutuu silloin tällöin hankaluuksia.)
Miinusmerkki
Miinusmerkkinä ei saisi periaatteessa käyttää yhdysmerkkiä eikä kumpaakaan ajatus­viivaa, vaan paksuu­deltaan ja levey­deltään näistä kaikista hieman poik­keavaa erityistä ”miinus­viivaa”, joka TeXissa merkitään $-$ ($ kytkee TeXin matema­tiikka­tilan päälle/pois). Ongelmana on vain se, että tuo erillinen miinus­merkki löytyy lähinnä TeXin Computer Modern -perus­fonteista, joita kaikki eivät välttä­mättä halua käyttää. Muita fontteja käytet­täessä matema­tiikka­tila on kuitenkin oletus­arvoi­sesti Computer Modernil­la ladottu, koska useim­missa muissa fonteissa ei näitä erikois­miinuksia, integraali­merkkejä ynnä muita hienouksia juuri ole. Toisin sanoen kannattaa suosiolla käyttää yhdys­merkkiä tai ajatus­viivaa miinus­merkkinä.
Tolerance-muuttuja
Tekstin reunoja tasa­tessaan TeX antaa rivin mieluummin ”vuotaa yli” oikeasta laidasta kuin jättää sanavälit yli­pitkiksi. Tällöin TeX varoittaa tiedostoa läpi­käydessään ”overfull hbox”. Tällä sivulla olevassa asia­kirja­pohjassa asetetaan tolerance-muuttuja alussa tavallista suurem­maksi, jotta tällai­selta vältytään. TeX on oletus­arvoi­sesti hyvin nirso sen suhteen, kuinka pitkiä sanavälit saavat olla. Sopiva tolerance-arvo riippuu fontista ja asiakirjan kielestä (kielit­täin vaihte­levasta tavu­viiva­tihey­destä johtuen).
Marginaalivälistys
Oikean reunan saa tavallistakin tasaisemmaksi vakio-TeXiin lisättävällä margi­naali­välistyk­sellä, joka on käytössä tässä asia­kirja­pohjassa. Välistä­mätön oikea marginaali ei toki järin monen silmään sattune, mutta välis­tyksen tarjoamasta hienoi­sesta ulkoasu­bonuksesta ei kyllä haittaa­kaan ole. Lisä­tietoja on asiaan littyvässä väitös­kirjassa Micro-typo­graphic extensions to the TeX typesetting system. En ole käyttänyt asia­kirja­pohjassa microtype-pakettia, koska sen ainoa todel­linen etu nykyiseen mene­telmään verrat­tuna lienee kirjasin­harvennus­tuki, josta on ainakin tällä hetkellä enemmän haittaa kuin hyötyä.
Hyperlinkit ja metatieto
Asiakirjapohjassa on käytössä hyperref-paketti, joka lisää PDF-tiedostoon hyper­linkit esimerkiksi sisällys­luet­teloon. Samalla PDF:ään voidaan lisätä muun muassa indek­sointiin sopivaa meta­tietoa, kuten asia­kirjan ja tekijän nimi. Nämä tiedot annetaan asia­kirja­pohjan alku­määritys­osassa.
Ristiviittaukset
ref- ja pageref-komennoilla sekä muilla vastaavilla käskyillä saa aikaan erittäin toimivat risti­viitta­ukset, mutta pdflatex pitää tällöin ajaa pari (tai jopa kolme) kertaa, jotta sivu­viitta­ukset tulisivat lopul­liseen PDF:ään oikein. Tämä koskee myös sisällys­luet­teloa. Risti­viitta­ukset ovat lopulli­sessa PDF-tiedostossa hyper­linkkejä, jos hyperref-paketti on käytössä.
Vektorikuvat
Mikäli tekstin sekaan haluaa vektori­muotoisia kuvia, ne voi toteuttaa käytännössä millä tahansa PDF:ää tuottavalla ohjelmalla ja upottaa sitten osaksi asiakirjaa includegraphics-komennolla. Itse käytän TeXin fontin­kuvaus­kielestä johdettua MetaPostia, jolla kuvien geometrian voi määritellä niin tarkasti kuin haluaa.
Web-versio
Tutkielman tai muun LaTeX-työn verkkoversio kannattaa toteuttaa sekä PDF- että HTML-muodossa. TeX-lähde­koodi on useimmissa tapauk­sissa varsin helposti muunnet­tavissa HTML-koo­diksi käyttä­mällä etsi/korvaa-toimintoa luovasti. Jos tekstissä ei ole kaavoja, ongelmaksi muodos­tuvat yleensä lähinnä ala­viitteet. Yksin­kertainen menetelmä, jolla HTML-ala­viitteet voi toteuttaa, on kuvattu eril­lisellä sivulla.

Ongelmia

Euromerkki
Euromerkin asentaminen on helpommin sanottu kuin tehty. Paketti nimeltä eurosans lienee paras vaihtoehto, mutta sen käyttöön vaaditaan Adoben (ilmaiset) euro­fontit, jotka pitää asentaa uudelleen nimet­tyinä oikeisiin hakemis­toihin. Ainakin MikTeX-paketin täys­asennuk­sessa kaikki muu tarvittava on automaat­tisesti valmiina. Tarkempia ohjeita löytynee googlaa­malla.
Monikielisyys
Jos haluaa sijoittaa suomenkielisen tekstin sekaan vieras­kielistä tekstiä, tavutus­asetukset ja muut määrit­telyt pitäisi tietysti vaihtaa kyseisten vieras­kielisten pätkien ajaksi. En ole vielä selvittänyt, kuinka helposti tämä on toteu­tetta­vissa, enkä välttä­mättä jaksa selvit­tääkään: tokkopa puheena oleva ongelma juurikaan aktuali­soituu alle­kirjoit­taneen tuotok­sissa.
Alaindeksi
Alaindeksi on helpoiten toteutettavissa matematiikka­tilan avulla, mutta jos käytössä on muu fontti kuin Computer Modern, ala­indeksi on tällöin kuitenkin Computer Modernia, mikä näyttää huonolta.
Tavutus
Tavutus ei aina toimi täydellisesti. Ainakin sanat ihmis­oikeus, maist­raatti ja konk­reettinen tavuttuvat virheellisesti. Tavutus­vihjeitä voi tietysti lisätä ”käsin” merkin­nällä \-, mutta kuka tietää, ehkä elegan­timpikin ratkaisu on olemassa. Tavutus­vihjeiden ongelmana on se, että sana ei niitä käytet­täessä tavutu muista kohdista, joten väärin tavut­tuva sana on tavutet­tava manuaali­sesti kokonaan. Toisaalta on syytä pitää mie­lessä, että prosessineste-tyyp­pisten sanojen tavutus voi olla tulkinnan­varainen kysymys...

Linkkejä

Kirjallisuutta


Yhteystiedot